Asunnon vaihto on edennyt siihen pisteeseen, että olen kysellyt pankeista lainatarjouksia ja yrittänyt selvittää, minkä verran rahaa irtoaisi. Ajankohta ei ilmeisesti ole paras mahdollinen, kun kaikki lupaukset "lainalupaus vartissa" ja jopa "otamme yhteyttä seuraavana päivänä" eivät todellakaan toteudu. Olisi kiva tietää jo katseluvaiheessa mistä hintaluokasta on mahdollista haaveilla.
Aloitin homman täyttämällä lainahakemuksia pankkien nettisivuilla ja se seuraavalle päivälle luvattu yhteydenotto on ollut pelkältä buukkajalta. Varsinaiset neuvotteluajat olen joutunut sopimaan pankista johtuvista syistä jopa 2 viikon päähän. Kun ei heillä ole aikoja vapaana. Kaiken huippuna on oma pankkini, joka ei edes vastannut seuraavana päivänä. Odottelen itseasiassa vieläkin vastausta. Tässä ehtii moni kiva asunto mennä ohi ihan näiden hidastelujen takia.
Toinen hampaita kiristävä asia on kiinteistövälittäjä. Kaikilta löytyy hienot nettilomakkeet yhteyden otoille, mutta vastaukset ovat sitten kaikkea muuta kuin hienoja. Ei vastata siihen mitä kysytään ja "tilaa myyntiesite" on täsmälleen samat tiedot mitä jo oikotiellä tai etuovessa on nähtävillä. Ja näille sitten pitäisi oman myynnistä maksaa monta tonnia!
Minulla ehtii mennä tässä prosessissa hermot vielä monta kertaa...
Onneksi nyt löysin yhden lupaavan välittäjäkandidaatin, yhteydenpito on ainakin tähän asti ollut todella sujuvaa. Huomenna vielä tapaaminen livenä ja katsotaan päästäänkö oman asunnon välityspalkkion suuruudesta yhteisymmärrykseen ja riittääkö persoona ja ammattitaito läpäisemään tiukkaakin tiukemman seulan.
torstai 13. heinäkuuta 2017
lauantai 1. heinäkuuta 2017
Kesäkuun menot
Asuminen 320,20
Harrastukset 57
Ruoka 144,56 (josta ravintolat 21,50)
Auto 243,68
Muut 116,80
Yhteensä 882,24 euroa.
Ylitys oli jokseenkin odotettavissa, koska autolla oli vuosihuolto ja vastikkeet oli maksussa tässä kuussa.
Ruokakuluihin olen tyytyväinen, aletaan olla hyvällä tasolla.
Auton kuluissa bensaa ja se huolto.
Muut osioon taas sitten en. Ostin yhden festarilipun heinäkuulle (ennakkoon etuhinnalla tietenkin), se on vielä ihan ok meno. Se mikä ottaa päähän on se, että jouduin tuttavan lasten väijytyksen kohteeksi ja julkisen paineen vuoksi jouduin pitkin hampain ostamaan jotain krääsäarpoja joukkueen tukemiseksi. Vihaan noita tilanteita, joissa söpöt lapset patistetaan reippaana myymään noita rahankerjuu juttuja vanhempien vierailta. Noille nyt vaan ei voi sanoa ei, ottamatta ankean ja ikävän ihmisen leimaa. Että sinne meni sitten pari kymppiä, prkele. Toiset parikymppiä terveydenhoitoon, koska traumatisoiduin niin pahasti. No ei sentään ;)
Harrastukset 57
Ruoka 144,56 (josta ravintolat 21,50)
Auto 243,68
Muut 116,80
Yhteensä 882,24 euroa.
Ylitys oli jokseenkin odotettavissa, koska autolla oli vuosihuolto ja vastikkeet oli maksussa tässä kuussa.
Ruokakuluihin olen tyytyväinen, aletaan olla hyvällä tasolla.
Auton kuluissa bensaa ja se huolto.
Muut osioon taas sitten en. Ostin yhden festarilipun heinäkuulle (ennakkoon etuhinnalla tietenkin), se on vielä ihan ok meno. Se mikä ottaa päähän on se, että jouduin tuttavan lasten väijytyksen kohteeksi ja julkisen paineen vuoksi jouduin pitkin hampain ostamaan jotain krääsäarpoja joukkueen tukemiseksi. Vihaan noita tilanteita, joissa söpöt lapset patistetaan reippaana myymään noita rahankerjuu juttuja vanhempien vierailta. Noille nyt vaan ei voi sanoa ei, ottamatta ankean ja ikävän ihmisen leimaa. Että sinne meni sitten pari kymppiä, prkele. Toiset parikymppiä terveydenhoitoon, koska traumatisoiduin niin pahasti. No ei sentään ;)
perjantai 9. kesäkuuta 2017
Plussan puolelle
Tattadadaa! Eletään historiallisia aikoja! Hoksasin just, että mulla on asuntolainaa jäljellä vähemmän kuin mulla on säästöjä ja sijoituksia. Halutessani voisin siis maksaa koko lopun lainan vaikka heti pois. Jotenkin tämä on jossain määrin henkisesti vapauttava tilanne tuntea olevansa plussalla.
Vähän harmittaa lähteä hakemaan uutta lainaa uuteen asuntoon, koska tämä entinen laina on otettu silloin kun marginaalit oli tosi pieniä. Ja kokonaisuus rysähtää taas sitten miinukselle hetkeksi. Tulee varmaankin kolminkertaistumaan uuden lainan marginaali tästä entisestä. Asunnot mitä olen katsellut, on rakenteilla tai ennakkomarkkinoinnissa, joten ei ole varsinaisesti mitään kiirettä asian suhteen. Ehdin vielä "pistää rahaa säästöpossuun" tällä edullisella lainalla jonkun aikaa eteenpäin.
Vähän harmittaa lähteä hakemaan uutta lainaa uuteen asuntoon, koska tämä entinen laina on otettu silloin kun marginaalit oli tosi pieniä. Ja kokonaisuus rysähtää taas sitten miinukselle hetkeksi. Tulee varmaankin kolminkertaistumaan uuden lainan marginaali tästä entisestä. Asunnot mitä olen katsellut, on rakenteilla tai ennakkomarkkinoinnissa, joten ei ole varsinaisesti mitään kiirettä asian suhteen. Ehdin vielä "pistää rahaa säästöpossuun" tällä edullisella lainalla jonkun aikaa eteenpäin.
sunnuntai 4. kesäkuuta 2017
Asuntokaupat mielessä
Nykyisessä kämpässä alkaa tulla kohta 10 vuotta asumista täyteen. Nyt alkaisi olla aika vaihtaa maisemaa. Nyt alkaa olla hyvä vaihe myydä tämä, koska sisustusratkaisut on vielä jokseenkin nykypäiväisen tasolla ja siististi kun on asuttu, niin remonttitarpeita ei ole. Myyntihinta on varmaankin näillä main aika lailla optimaalisin suhteessa ikään ja kuntoon.
Mitäs sitten tilalle? Olen saamassa tästä n. 60000 euroa jäljellä olevan lainan pois maksamisen jälkeen. Olen pyöritellyt lukuisia vaihtoehtoja mielessä. Pistäisinkö rahat sijoituksiin ja asuisinkin vuokralla? Tuottaisiko ne enemmän kuin joutuisin maksamaan vuokraa? Osinkoina tuosta summasta tulisi luokkaa 200 euroa kuukaudessa eli ei ihan riitä, kun vuokrat pyörii 500-600 euron luokassa. Vastiketta omasta menisi kuitenkin 100-150 euroa/kk, niin sen huomioiden voisin laittaa vuokraan 350 euroa eli ei riitä siltikään. Mutta arvonnousu ja korkoa korolle, tuottaisko sittenkin enemmän pidemmän päälle sijoittuna?
On se oma kuitenkin aina oma, joten tulen kuitenkin ehkä kallistumaan oman ostamisen kannalle. Pommi vai uusi?, tätä mietti femmadonnakin tällä viikolla. Olen tutkinut laajasti kaupungin tarjontaa ja uudessa asumisen tasoon tottuneena pommiversiot ei vaan sytytä yhtään. Ja uudet on törkeän kalliita neliöhinnoiltaan. Varsinkin keskustan liepeillä. Ja en ole mikään remonttireeta. Seinää saattaisin maalata ja lattiaakin vaihtaa, mutta joku kylppärin uusiminen ja keittiön vaihtaminen tuntuu ajatuksenakin liian työläältä edes alkaa mistään kilpailuttamaan ja tilaamaan. Sekin maksaa. Minä ite -ihminen haluaisi tehdä itse eikä maksaa muille.
Sijainnin suhteen kaikki on auki. Toisaalta haluaisin asua lähellä työpaikkaa, mutta silloin joudun kyseenalaistamaan auton tarpeen. Haluan kuitenkin säilyttää sen totutun autollisen ihmisen vapauden mennä milloin tahansa minne vaan. Lisäksi tuolla työpaikan seuduilla autopaikasta pitäisi maksaa äkkiä 20000 euroa hallipaikan osakkeesta. Ja en tykkää edes ajaa halleihin autoa kolhittavaksi!
Laitakaupungilla asunnot on halvempia ja auton omistaminen hyvin perusteltua. Mutta jos haluaisinkin muutaman vuoden asumisen jälkeen ostaa uuden itselle ja jättää entisen sijoituskäyttöön, sijainti saisi olla keskeisempi.
Minkä kokoinen asunto? Mitä pienempi, sitä halvempi, halvempi vastike ja vähemmän tarvetta huonekaluille. Haluanko asua säälittävän pienessä kopperossa vai haluanko maksaa väljemmästä asumisesta?
Hirveän vaikeaa! Liian monta muuttujaa ja erilaisia vaihtoehtoja on punnittavaksi ihan liikaa. Tuntuu, että etuoven selaaminen ajaa kohta hulluuden partaalle!
Mitäs sitten tilalle? Olen saamassa tästä n. 60000 euroa jäljellä olevan lainan pois maksamisen jälkeen. Olen pyöritellyt lukuisia vaihtoehtoja mielessä. Pistäisinkö rahat sijoituksiin ja asuisinkin vuokralla? Tuottaisiko ne enemmän kuin joutuisin maksamaan vuokraa? Osinkoina tuosta summasta tulisi luokkaa 200 euroa kuukaudessa eli ei ihan riitä, kun vuokrat pyörii 500-600 euron luokassa. Vastiketta omasta menisi kuitenkin 100-150 euroa/kk, niin sen huomioiden voisin laittaa vuokraan 350 euroa eli ei riitä siltikään. Mutta arvonnousu ja korkoa korolle, tuottaisko sittenkin enemmän pidemmän päälle sijoittuna?
On se oma kuitenkin aina oma, joten tulen kuitenkin ehkä kallistumaan oman ostamisen kannalle. Pommi vai uusi?, tätä mietti femmadonnakin tällä viikolla. Olen tutkinut laajasti kaupungin tarjontaa ja uudessa asumisen tasoon tottuneena pommiversiot ei vaan sytytä yhtään. Ja uudet on törkeän kalliita neliöhinnoiltaan. Varsinkin keskustan liepeillä. Ja en ole mikään remonttireeta. Seinää saattaisin maalata ja lattiaakin vaihtaa, mutta joku kylppärin uusiminen ja keittiön vaihtaminen tuntuu ajatuksenakin liian työläältä edes alkaa mistään kilpailuttamaan ja tilaamaan. Sekin maksaa. Minä ite -ihminen haluaisi tehdä itse eikä maksaa muille.
Sijainnin suhteen kaikki on auki. Toisaalta haluaisin asua lähellä työpaikkaa, mutta silloin joudun kyseenalaistamaan auton tarpeen. Haluan kuitenkin säilyttää sen totutun autollisen ihmisen vapauden mennä milloin tahansa minne vaan. Lisäksi tuolla työpaikan seuduilla autopaikasta pitäisi maksaa äkkiä 20000 euroa hallipaikan osakkeesta. Ja en tykkää edes ajaa halleihin autoa kolhittavaksi!
Laitakaupungilla asunnot on halvempia ja auton omistaminen hyvin perusteltua. Mutta jos haluaisinkin muutaman vuoden asumisen jälkeen ostaa uuden itselle ja jättää entisen sijoituskäyttöön, sijainti saisi olla keskeisempi.
Minkä kokoinen asunto? Mitä pienempi, sitä halvempi, halvempi vastike ja vähemmän tarvetta huonekaluille. Haluanko asua säälittävän pienessä kopperossa vai haluanko maksaa väljemmästä asumisesta?
Hirveän vaikeaa! Liian monta muuttujaa ja erilaisia vaihtoehtoja on punnittavaksi ihan liikaa. Tuntuu, että etuoven selaaminen ajaa kohta hulluuden partaalle!
torstai 1. kesäkuuta 2017
Miten hallitsen rahojani
Tilipäivä on mulle järjestelypäivä. Siirtelen rahoja eri tilien välillä budjetointini mukaan.
Palkasta 2450 euroa ylittävä osuus menee tällä hetkellä Norwegianin säästötilille hätävarakassaan. Hätävarakassan tavoite on 6 kuukauden menoja vastaava summa eli omalla kohdalla 7200 euroa. Tällä hetkellä siellä on kasassa vähän vaille 1000 euroa.
Sijoitustilille siirrän 1250 euroa. Olen laskenut, että sijoituksiin laitan 15000 euroa vuodessa ja tällä se tahti pysyy yllä. Sijoitustilillä olevilla rahoilla ostan sitten sopivan tilaisuuden tullen lisää osakkeita. Siirrettyjen rahojen lisäksi tänne menee tulevat osingot. Tällä hetkellä näistä lähtee myös joka kuukausi yhteensä pari sataa säännöllisesti kolmeen eri rahastoon.
Loput jätän palkkatilille, mistä lähtee 500 euron lainanlyhennys ja sen jälkeen jäljelle jää budjetin mukainen 700 euroa muiden laskujen ja ostojen maksamiseen. Olin aikaisemmin perustamassa vielä erillistä ruokatiliä S-pankin pankkikorttin alle, mutta se meni lopulta niin vaikeaksi ässän puolelta, että kuoppasin idean toistaiseksi. En vain jaksa sitä säätämistä, kun kukaan ei tiedä mitään ja joka kerta sanotaan eri tavalla asiat!
Tuossa kohtaa mulla tulee pientä heittoa budjettiin, koska merkitsen lainan koron kuluksi 700 euron budjetista, vaikka se menee kuitenkin erikseen tuon 500 euron lyhennyksen mukana. Heitto on luokkaa 6 euroa kuukaudessa, niin antaapa olla. Tilille siis kertyy koron verran ylimääräistä koko ajan. Toisaalta olen pohtinut tuota korkojen kuluosuutta, koska ne kuitenkin saa vähentää verotuksessa pääomatuloista. Kokonaisuutena noita korkoja menee enää niin älyttömän vähän, että ei ne hirveästi tässä kokonaisuudessa mihinkään vaikuta.
Se mitä käyttötilille jää, on se millä pitää kaikesta selvitä. Kun tilillä ei ole enempää kuin käyttövaraa on, niin ei sitten auta kuin sillä tulla toimeen. Aikaisempi kuukausien ylijäämät jää tällä tavalla käyttötilille pyörimään tulevia isompia laskuja varten. Merkitsen kaikki menot vielä erilliseen exceliin, että näen muutenkin vielä koko ajan joka osioon kuluneet summat, ettei pääse mitään turhia hurjasteluja sattumaan ja "pohjakassa" säilyy oikeisiin tuleviin tarpeisiin tilillä.
Palkasta 2450 euroa ylittävä osuus menee tällä hetkellä Norwegianin säästötilille hätävarakassaan. Hätävarakassan tavoite on 6 kuukauden menoja vastaava summa eli omalla kohdalla 7200 euroa. Tällä hetkellä siellä on kasassa vähän vaille 1000 euroa.
Sijoitustilille siirrän 1250 euroa. Olen laskenut, että sijoituksiin laitan 15000 euroa vuodessa ja tällä se tahti pysyy yllä. Sijoitustilillä olevilla rahoilla ostan sitten sopivan tilaisuuden tullen lisää osakkeita. Siirrettyjen rahojen lisäksi tänne menee tulevat osingot. Tällä hetkellä näistä lähtee myös joka kuukausi yhteensä pari sataa säännöllisesti kolmeen eri rahastoon.
Loput jätän palkkatilille, mistä lähtee 500 euron lainanlyhennys ja sen jälkeen jäljelle jää budjetin mukainen 700 euroa muiden laskujen ja ostojen maksamiseen. Olin aikaisemmin perustamassa vielä erillistä ruokatiliä S-pankin pankkikorttin alle, mutta se meni lopulta niin vaikeaksi ässän puolelta, että kuoppasin idean toistaiseksi. En vain jaksa sitä säätämistä, kun kukaan ei tiedä mitään ja joka kerta sanotaan eri tavalla asiat!
Tuossa kohtaa mulla tulee pientä heittoa budjettiin, koska merkitsen lainan koron kuluksi 700 euron budjetista, vaikka se menee kuitenkin erikseen tuon 500 euron lyhennyksen mukana. Heitto on luokkaa 6 euroa kuukaudessa, niin antaapa olla. Tilille siis kertyy koron verran ylimääräistä koko ajan. Toisaalta olen pohtinut tuota korkojen kuluosuutta, koska ne kuitenkin saa vähentää verotuksessa pääomatuloista. Kokonaisuutena noita korkoja menee enää niin älyttömän vähän, että ei ne hirveästi tässä kokonaisuudessa mihinkään vaikuta.
Se mitä käyttötilille jää, on se millä pitää kaikesta selvitä. Kun tilillä ei ole enempää kuin käyttövaraa on, niin ei sitten auta kuin sillä tulla toimeen. Aikaisempi kuukausien ylijäämät jää tällä tavalla käyttötilille pyörimään tulevia isompia laskuja varten. Merkitsen kaikki menot vielä erilliseen exceliin, että näen muutenkin vielä koko ajan joka osioon kuluneet summat, ettei pääse mitään turhia hurjasteluja sattumaan ja "pohjakassa" säilyy oikeisiin tuleviin tarpeisiin tilillä.
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
Toukokuun menot
Asuminen 19,54
Harrastukset 39
Ruoka 259,64
Auto 161,73
Muut 183,87
Yhteensä 663,78 euroa.
Kokonaisuus hyvin budjetin raameissa.
Asumisen kulut sähkölaskua ja lainan korkoa. Harrastuksiin kuntosalin maksu.
Ruoka vähän yli omasta 250 euron budjetistaan, koska ostin hyvistä tarjouksista paljon käyttämiäni juttuja kaapit täyteen. Ruokakuluista 67,10 euroa meni ravintoloihin: 3 ruokalajin illallinen hyvässä seurassa ja pari lounasta.
Auton kuluissa on normaali tankkaus ja vakuutusmaksut. Olen pyöräillyt sen mitä säät on olleet mukavuusalueella ja bensaa on tankissa vielä sen verran paljon, että kesäkuun saatan pärjätä kokonaan ilman tankkausta, jos sama tahti jatkuu.
Muissa kuluissa vakuutuksia ja nettimaksu.
Ei edelleenkään mitään tavara/esine/vaate yms. "materiahankintoja". Olen ylipäätään koko alku vuoden aikana ostanut vain kuorihousut, merinovillahousut ja 2 pokkaria. Mielenkiintoista nähdä miten pitkälle loppuvuoteen selviän ilman mitään tämän osaston hankintoja. Älä osta mitään -vuosi olis aika kova juttu :)
Harrastukset 39
Ruoka 259,64
Auto 161,73
Muut 183,87
Yhteensä 663,78 euroa.
Kokonaisuus hyvin budjetin raameissa.
Asumisen kulut sähkölaskua ja lainan korkoa. Harrastuksiin kuntosalin maksu.
Ruoka vähän yli omasta 250 euron budjetistaan, koska ostin hyvistä tarjouksista paljon käyttämiäni juttuja kaapit täyteen. Ruokakuluista 67,10 euroa meni ravintoloihin: 3 ruokalajin illallinen hyvässä seurassa ja pari lounasta.
Auton kuluissa on normaali tankkaus ja vakuutusmaksut. Olen pyöräillyt sen mitä säät on olleet mukavuusalueella ja bensaa on tankissa vielä sen verran paljon, että kesäkuun saatan pärjätä kokonaan ilman tankkausta, jos sama tahti jatkuu.
Muissa kuluissa vakuutuksia ja nettimaksu.
Ei edelleenkään mitään tavara/esine/vaate yms. "materiahankintoja". Olen ylipäätään koko alku vuoden aikana ostanut vain kuorihousut, merinovillahousut ja 2 pokkaria. Mielenkiintoista nähdä miten pitkälle loppuvuoteen selviän ilman mitään tämän osaston hankintoja. Älä osta mitään -vuosi olis aika kova juttu :)
keskiviikko 17. toukokuuta 2017
Töitä vai ei
Töitä vai ei? Vähän ristiriitaiset fiilikset aiheeseen. Toisinaan olen hyvinkin kypsynyt työhön ja haaveilen vain siitä päivästä, kun säästöjä on tarpeeksi ja voin tehdä mitä tahdon. Työelämän syrjässä kiinni olemisessa on kuitenkin omat etunsakin.
Tällä hetkellä mulla on puhelinetu. Ei puhelinlaskuja ja laitteen hajotessa saan työnantajalta uuden viimeisintä villitystä olevan mallin.
Työterveyshuolto on omalla työpaikalla tosi hyvin järjestetty ja on sitä kattavampaa mallia. Lääkäriin pääsee ilmaiseksi heti kun tarvii.
Liikuntasetelit. Olen pahemman luokan urheiluhullu ja liikuntafriikki ja mulla ei oikeastaan ole muita harrastuksia. Tällä hetkellä saan kustannettua näistä harrastuksista ison osan liikuntaseteleillä. Työelämän ulkopuolella kaikki menisi omasta pussista.
Henkilökunta-alennukset. Alennus on aina alennus. Työn kautta saan ostettua tiettyjä pakollisia juttuja halvemmalla.
Näiden perusteella olen koko ajan enemmän pyöritellyt laskelmissani vaihtoehtona työnteon vähentämistä. Jostain blogista (linkittäisin tähän, jos vaan muistaisin ja löytäisin mistä EDIT: löysin! http://rijnswand.blogspot.fi/2017/04/verotus-kannustaa-osa-aikaisuuteen.html) näin vasta havainnollistavat laskelmat verotuksen progressiosta. Jos työskentelisin 1,5 päivää viikossa, työstä ei menisi veroja lähes ollenkaan! Tämäkin puoltaa sitä ajatusta, että mieluusti ehkä pysyn sittenkin vähän työelämän syrjässä kiinni.
Tämän hetkisenä tavoitteena on säästää n. 10 vuotta "raivolla" ja kun 200 000 euroa sijoitussalkussa on täynnä, höllätä työntekoa esim. 4 päiväiseen työviikkoon. Seuraavana etappina on 300 000 euroa pienemmällä kuukausittaisella säästösummalla ja sen jälkeen voisinkin jättäytyä tekemään sitä keskimäärin 1,5 päivää viikossa. Tässä vaiheessa ikää mulla olis noin 53 vuotta.
Tuo 300 000 on itselleni sellainen piste, josta on tarpeen lähteä hiljalleen syömään säästöjä pois. En nimittäin aio jättää kenellekään mitään perintöjä, vaan haluan pyrkiä itse hyödyntämään oman työni tulokset. Eniten omaa rahaa tulen tarvitsemaan välillä työnteon vähentäminen/lopetus - varsinainen eläkeikä. Elän vielä siinä uskossa, että eläkelainsäädäntö ei ihan radikaalisti muutu ja jotain säännöllistä eläkettä tulen 67-68-vuotiaasta eteenpäin saamaan.
Yhden pienen "downshiftauksen" tulen saamaan elämääni vuoden päästä tulojen tippumatta. Saan silloin "ikälisänä" paremman lomakertymän ja yhden ylimääräisen viikon lomaa jatkossa joka vuosi. Sen voimalla ajattelin tuon 10 vuotta täysipainoista työelämää vielä jaksaa.
Tällä hetkellä mulla on puhelinetu. Ei puhelinlaskuja ja laitteen hajotessa saan työnantajalta uuden viimeisintä villitystä olevan mallin.
Työterveyshuolto on omalla työpaikalla tosi hyvin järjestetty ja on sitä kattavampaa mallia. Lääkäriin pääsee ilmaiseksi heti kun tarvii.
Liikuntasetelit. Olen pahemman luokan urheiluhullu ja liikuntafriikki ja mulla ei oikeastaan ole muita harrastuksia. Tällä hetkellä saan kustannettua näistä harrastuksista ison osan liikuntaseteleillä. Työelämän ulkopuolella kaikki menisi omasta pussista.
Henkilökunta-alennukset. Alennus on aina alennus. Työn kautta saan ostettua tiettyjä pakollisia juttuja halvemmalla.
Näiden perusteella olen koko ajan enemmän pyöritellyt laskelmissani vaihtoehtona työnteon vähentämistä. Jostain blogista (
Tämän hetkisenä tavoitteena on säästää n. 10 vuotta "raivolla" ja kun 200 000 euroa sijoitussalkussa on täynnä, höllätä työntekoa esim. 4 päiväiseen työviikkoon. Seuraavana etappina on 300 000 euroa pienemmällä kuukausittaisella säästösummalla ja sen jälkeen voisinkin jättäytyä tekemään sitä keskimäärin 1,5 päivää viikossa. Tässä vaiheessa ikää mulla olis noin 53 vuotta.
Tuo 300 000 on itselleni sellainen piste, josta on tarpeen lähteä hiljalleen syömään säästöjä pois. En nimittäin aio jättää kenellekään mitään perintöjä, vaan haluan pyrkiä itse hyödyntämään oman työni tulokset. Eniten omaa rahaa tulen tarvitsemaan välillä työnteon vähentäminen/lopetus - varsinainen eläkeikä. Elän vielä siinä uskossa, että eläkelainsäädäntö ei ihan radikaalisti muutu ja jotain säännöllistä eläkettä tulen 67-68-vuotiaasta eteenpäin saamaan.
Yhden pienen "downshiftauksen" tulen saamaan elämääni vuoden päästä tulojen tippumatta. Saan silloin "ikälisänä" paremman lomakertymän ja yhden ylimääräisen viikon lomaa jatkossa joka vuosi. Sen voimalla ajattelin tuon 10 vuotta täysipainoista työelämää vielä jaksaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)