Asuminen 19,54
Harrastukset 39
Ruoka 259,64
Auto 161,73
Muut 183,87
Yhteensä 663,78 euroa.
Kokonaisuus hyvin budjetin raameissa.
Asumisen kulut sähkölaskua ja lainan korkoa. Harrastuksiin kuntosalin maksu.
Ruoka vähän yli omasta 250 euron budjetistaan, koska ostin hyvistä tarjouksista paljon käyttämiäni juttuja kaapit täyteen. Ruokakuluista 67,10 euroa meni ravintoloihin: 3 ruokalajin illallinen hyvässä seurassa ja pari lounasta.
Auton kuluissa on normaali tankkaus ja vakuutusmaksut. Olen pyöräillyt sen mitä säät on olleet mukavuusalueella ja bensaa on tankissa vielä sen verran paljon, että kesäkuun saatan pärjätä kokonaan ilman tankkausta, jos sama tahti jatkuu.
Muissa kuluissa vakuutuksia ja nettimaksu.
Ei edelleenkään mitään tavara/esine/vaate yms. "materiahankintoja". Olen ylipäätään koko alku vuoden aikana ostanut vain kuorihousut, merinovillahousut ja 2 pokkaria. Mielenkiintoista nähdä miten pitkälle loppuvuoteen selviän ilman mitään tämän osaston hankintoja. Älä osta mitään -vuosi olis aika kova juttu :)
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
keskiviikko 17. toukokuuta 2017
Töitä vai ei
Töitä vai ei? Vähän ristiriitaiset fiilikset aiheeseen. Toisinaan olen hyvinkin kypsynyt työhön ja haaveilen vain siitä päivästä, kun säästöjä on tarpeeksi ja voin tehdä mitä tahdon. Työelämän syrjässä kiinni olemisessa on kuitenkin omat etunsakin.
Tällä hetkellä mulla on puhelinetu. Ei puhelinlaskuja ja laitteen hajotessa saan työnantajalta uuden viimeisintä villitystä olevan mallin.
Työterveyshuolto on omalla työpaikalla tosi hyvin järjestetty ja on sitä kattavampaa mallia. Lääkäriin pääsee ilmaiseksi heti kun tarvii.
Liikuntasetelit. Olen pahemman luokan urheiluhullu ja liikuntafriikki ja mulla ei oikeastaan ole muita harrastuksia. Tällä hetkellä saan kustannettua näistä harrastuksista ison osan liikuntaseteleillä. Työelämän ulkopuolella kaikki menisi omasta pussista.
Henkilökunta-alennukset. Alennus on aina alennus. Työn kautta saan ostettua tiettyjä pakollisia juttuja halvemmalla.
Näiden perusteella olen koko ajan enemmän pyöritellyt laskelmissani vaihtoehtona työnteon vähentämistä. Jostain blogista (linkittäisin tähän, jos vaan muistaisin ja löytäisin mistä EDIT: löysin! http://rijnswand.blogspot.fi/2017/04/verotus-kannustaa-osa-aikaisuuteen.html) näin vasta havainnollistavat laskelmat verotuksen progressiosta. Jos työskentelisin 1,5 päivää viikossa, työstä ei menisi veroja lähes ollenkaan! Tämäkin puoltaa sitä ajatusta, että mieluusti ehkä pysyn sittenkin vähän työelämän syrjässä kiinni.
Tämän hetkisenä tavoitteena on säästää n. 10 vuotta "raivolla" ja kun 200 000 euroa sijoitussalkussa on täynnä, höllätä työntekoa esim. 4 päiväiseen työviikkoon. Seuraavana etappina on 300 000 euroa pienemmällä kuukausittaisella säästösummalla ja sen jälkeen voisinkin jättäytyä tekemään sitä keskimäärin 1,5 päivää viikossa. Tässä vaiheessa ikää mulla olis noin 53 vuotta.
Tuo 300 000 on itselleni sellainen piste, josta on tarpeen lähteä hiljalleen syömään säästöjä pois. En nimittäin aio jättää kenellekään mitään perintöjä, vaan haluan pyrkiä itse hyödyntämään oman työni tulokset. Eniten omaa rahaa tulen tarvitsemaan välillä työnteon vähentäminen/lopetus - varsinainen eläkeikä. Elän vielä siinä uskossa, että eläkelainsäädäntö ei ihan radikaalisti muutu ja jotain säännöllistä eläkettä tulen 67-68-vuotiaasta eteenpäin saamaan.
Yhden pienen "downshiftauksen" tulen saamaan elämääni vuoden päästä tulojen tippumatta. Saan silloin "ikälisänä" paremman lomakertymän ja yhden ylimääräisen viikon lomaa jatkossa joka vuosi. Sen voimalla ajattelin tuon 10 vuotta täysipainoista työelämää vielä jaksaa.
Tällä hetkellä mulla on puhelinetu. Ei puhelinlaskuja ja laitteen hajotessa saan työnantajalta uuden viimeisintä villitystä olevan mallin.
Työterveyshuolto on omalla työpaikalla tosi hyvin järjestetty ja on sitä kattavampaa mallia. Lääkäriin pääsee ilmaiseksi heti kun tarvii.
Liikuntasetelit. Olen pahemman luokan urheiluhullu ja liikuntafriikki ja mulla ei oikeastaan ole muita harrastuksia. Tällä hetkellä saan kustannettua näistä harrastuksista ison osan liikuntaseteleillä. Työelämän ulkopuolella kaikki menisi omasta pussista.
Henkilökunta-alennukset. Alennus on aina alennus. Työn kautta saan ostettua tiettyjä pakollisia juttuja halvemmalla.
Näiden perusteella olen koko ajan enemmän pyöritellyt laskelmissani vaihtoehtona työnteon vähentämistä. Jostain blogista (
Tämän hetkisenä tavoitteena on säästää n. 10 vuotta "raivolla" ja kun 200 000 euroa sijoitussalkussa on täynnä, höllätä työntekoa esim. 4 päiväiseen työviikkoon. Seuraavana etappina on 300 000 euroa pienemmällä kuukausittaisella säästösummalla ja sen jälkeen voisinkin jättäytyä tekemään sitä keskimäärin 1,5 päivää viikossa. Tässä vaiheessa ikää mulla olis noin 53 vuotta.
Tuo 300 000 on itselleni sellainen piste, josta on tarpeen lähteä hiljalleen syömään säästöjä pois. En nimittäin aio jättää kenellekään mitään perintöjä, vaan haluan pyrkiä itse hyödyntämään oman työni tulokset. Eniten omaa rahaa tulen tarvitsemaan välillä työnteon vähentäminen/lopetus - varsinainen eläkeikä. Elän vielä siinä uskossa, että eläkelainsäädäntö ei ihan radikaalisti muutu ja jotain säännöllistä eläkettä tulen 67-68-vuotiaasta eteenpäin saamaan.
Yhden pienen "downshiftauksen" tulen saamaan elämääni vuoden päästä tulojen tippumatta. Saan silloin "ikälisänä" paremman lomakertymän ja yhden ylimääräisen viikon lomaa jatkossa joka vuosi. Sen voimalla ajattelin tuon 10 vuotta täysipainoista työelämää vielä jaksaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)